Matka Itävalta-Unkarin läpi (osa 1)

Yö Wienissä oli takana eikä retkikuntamme päässyt kuuntelemaan hienoa klassista musiikkia Kekkosen vastustuksesta, joten oli aika aloittaa matka Frans-Joosepin jalanjälkiä pitkin kohti Itävalta-Unkarin itäisiä ja eteläisiä osia. Juna matka Wienin hbf asemalta Bratislavan hl.st asemalle taittui reilussa tunnissa. Vinkkinä muille tämän välin kulkijoille, että kannattaa tarkistaa, että Bratislavan juna tulee hl.st asemalla (pääasema), muuten joutuu kaupungin sivuasemalle. Pääasemalle junat lähtivät Wienistä 21 minuuttia yli, tunnin välein.

Bratislavassa retkikuntaa odotti 4 tähden hotelli lähellä Slovakian ministeriöiden rakennuksia. Hotellihuone löytyi booking.comin kautta ja hinta oli huikeat 32e/yö/hlö. Hotellista löytyi myös aito sauna (Harvian kiuas).  Mikäli saunan katto olisi ollut matalampi ja kiukaassa hieman enemmän kiviä olisi sauna ollut täydellinen.

Saunasta sai kyllä irti ihan kunnon löylyt kun luopui puurokauhasta ja heitti löylyt suoraan kiulusta.

Ensi vaikutelma Bratislavan hinnoista oli taattua Itä-Eurooppa laatua. Päivän menuu irtosi paikallisesta lounas ravintolasta hintaan 3,60e ja lounas sisälsi alkukeiton (tilli-peruna-kerma) sekä hämmentävän peruna padan, jonka koostumus muistutti hieman nöödeleiden koostumusta. Tosin olut on Slovakiassa kallistunut tuntuvasti. Vuonna 2011 iso tuoppi olutta irtosi hintaan 60snt, joutui siitä nyt kansankuppilassa maksamaan 95snt. Vanhassa kaupungissa tuopista joutuu pulittamaan 1,5e.

Bratislavassa on yllättävän vähän turisteja varsinkin jos vertaa esimerksi Prahaan tai retkikuntamme muihin matkakohteisiin. Kaikki turistit tuntuvat lisäksi pyörivän vanhassa kaupungissa ja kun sieltä poistuu, ei turisteja enää oikein näy. Bratislavassa retkikuntamme voi suositelle asemuseota, joka sijaitsee st. Michaelin portilla ja samalla pääsee kiipeämään ylös torniin josta avautuu näkymät kaupungille.

Tsekkoslovakiassa pitää  aina juoda myös kofolaa